Lukuasetukset

Esitystapa
Tekstin koko
Korostusväri

Suomalaista elämää

A2

Järvistä tuntureille — Suomen maantiede

Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa ja kuuluu Pohjoismaihin. Sillä on maaraja Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Etelässä ja lännessä Suomi on Itämeren rannalla. Suomi on pitkä maa etelästä pohjoiseen. Etelän Hangosta pohjoisen Utsjoelle on matkaa noin 1 157 kilometriä. Siksi etelän ja pohjoisen luonnossa on selviä eroja.

Suomea kutsutaan usein tuhansien järvien maaksi. Suomessa on arviolta 168 000 vähintään 500 neliömetrin järveä. Niistä suurin on Saimaa Itä-Suomessa. Keski- ja Itä-Suomessa järviä näkyy erityisen paljon. Järvien välissä kulkee jokia ja puroja. Vesi tekee monesta suomalaisesta maisemasta hyvin tunnistettavan.

Järviä, metsiä, saaria ja jokia Suomen järvialueella.

Järvien ympärillä näkyy usein metsää. Yli 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsää. Monissa metsissä kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. Suomessa on myös paljon soita ja muita kosteikkoja. Metsät, vedet ja suot muodostavat yhdessä tavallisen suomalaisen maiseman. Maisema voi näyttää vihreältä ja siniseltä samassa paikassa.

Suomen rannikko on pitkä, ja sen edessä on saaristoja. Saaristoissa on tuhansia saaria, luotoja ja pieniä kallioita. Lounais-Suomessa Saaristomeri on tärkeä osa maisemaa. Rannikolla meri kohtaa metsät, saaret ja pienet luodot. Etelän ja lännen rannikko yhdistää Suomen Itämereen. Siksi Suomen maisemaan kuuluvat sekä järvet että meri.

Metsäisiä saaria ja kallioisia luotoja Saaristomerellä.

Suomi ei ole kokonaan tasainen, mutta suuret vuoret puuttuvat. Useimmat alueet ovat melko tasaisia tai loivasti kumpuilevia. Itä-Suomessa on korkeampia mäkiä kuin monilla muilla alueilla. Lapissa maisemaan kuuluvat pyöreät tunturit. Monien tunturien laet ovat puuttomia. Halti on Suomen korkein kohta, 1 324 metriä merenpinnasta.

Jääkauden jälki näkyy yhä Suomen maantieteessä. Paksu jää painoi maankuorta alaspäin tuhansia vuosia sitten. Kun jää suli, maankuori alkoi nousta hitaasti. Nousu jatkuu vielä nykyäänkin. Merenkurkun alueella maa nousee lähes senttimetrin vuodessa. Siksi merestä tulee vähitellen uutta maata rannikolle.

Merenkurkun rannikkoa, jossa uutta maata nousee merestä.

Suomen pitkä pohjois-eteläsuunta näkyy myös vuodenajoissa. Talvi alkaa Lapissa aikaisemmin kuin etelässä. Lounais-Suomessa talvi kestää noin 100 päivää. Lapissa se kestää noin 200 päivää. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse osan talvea. Kesällä siellä aurinko ei puolestaan laske lainkaan.

Suomen vedet eivät jää vain järviin. Purot virtaavat järviin, ja järvistä vesi jatkaa jokiin. Joet vievät vettä lopulta Itämereen. Näin sisämaan ja rannikon vedet liittyvät toisiinsa. Etelästä pohjoiseen maisema muuttuu monta kertaa. Järvistä tuntureille kulkeva matka näyttää maan monet maisemat.

Järvistä tuntureille — Suomen maantiede