Лось — найнебезпечніша тварина на дорогах Фінляндії

Suomen teillä sattuu joka vuosi paljon kolareita eri eläinten kanssa. Useimmat kolarit tapahtuvat Suomessa valkohäntäpeuran tai metsäkauriin kanssa. Hirvikolareita on vähemmän, mutta hirvi on ihmiselle erityisen vaarallinen. Se on paljon suurempi ja korkeampi kuin peura. Siksi hirvikolari voi aiheuttaa vakavia vammoja auton sisällä.

Aikuinen hirvi on suuri eläin, jolla on pitkät jalat. Uroshirvi voi painaa jopa 600 kiloa ja olla noin kaksi metriä korkea. Sen ruumis voi olla jopa kolme metriä pitkä. Hirven suuri koko lisää törmäyksen vaaraa auton matkustajille. Liikenneturva muistuttaa, että pienempi nopeus voi lieventää vammoja törmäyksessä.

Vuonna 2025 Manner-Suomen teillä tapahtui 13 291 riistaonnettomuutta. Valkohäntäpeurojen kanssa kolaroitiin Suomessa vuonna 2025 yhteensä 6 364 kertaa. Metsäkauriiden kanssa kolareita oli samana vuonna 4 948. Hirvikolareita tapahtui samana vuonna yhteensä 1 814 kertaa. Hirvikolareita oli siis vähemmän kuin peura- ja kauriskolareita. Samana vuonna eläinkolareissa kuoli viisi ihmistä ja 133 loukkaantui. Neljä viidestä kuolemaan johtaneesta kolarista tapahtui hirven kanssa. Lisäksi 81 prosenttia kaikista loukkaantumisista tapahtui vuonna 2025 hirvionnettomuuksissa. Nämä luvut kertovat, miksi hirvi on ihmiselle erityisen vaarallinen.

Hirveen voi törmätä kaikkina vuodenaikoina eri puolilla Suomea. Riski on kuitenkin tavallista suurempi hämärässä ja pimeässä. Lähes kaksi kolmasosaa hirvieläinkolareista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Vuorokauden aikana eniten kolareita sattuu tunti auringonlaskun jälkeen. Hirvet liikkuvat aktiivisesti myös aamu- ja iltahämärän aikana. Siksi kuljettajan pitää tarkkailla tien vierustoja erityisen hyvin.

Syksyllä hirvet liikkuvat paljon, joten kolaririski kasvaa teillä. Toinen vilkas aika alkaa toukokuussa ja jatkuu kesäkuuhun. Silloin hirviemot vieroittavat edellisen vuoden vasoja pois luotaan. Nuoret hirvet eivät vielä ole tottuneet liikkumaan yksin. Ne voivat tulla tielle myös hyvin yllättävissä paikoissa. Silloin lähellä ei välttämättä ole hirvestä varoittavaa liikennemerkkiä.

Kun näet hirvivaaramerkin, vähennä nopeutta ja keskity ajamiseen. Pienempi nopeus antaa enemmän aikaa nähdä ja jarruttaa. Se voi myös lieventää vammoja, jos törmäys tapahtuu. Pidä aina myös riittävä turvaväli edellä ajavaan autoon. Käytä kaukovaloja aina, kun niitä voi käyttää turvallisesti. Tarkkaile erityisesti tien vierustoja koko vaarallisen alueen ajan. Jos hirvi juoksee tielle, yritä väistää sen takaa.

Jos törmäät hirveen, pysäytä auto mahdollisimman turvalliseen paikkaan. Laita hätävilkut päälle ja varoita heti muuta liikennettä. Tarkista ensin rauhallisesti, onko kukaan auton matkustajista loukkaantunut. Soita sen jälkeen aina yleiseen hätänumeroon eli numeroon 112. Hirvieläinkolari pitää ilmoittaa poliisille, vaikka hirvi jatkaisi matkaa. Kerro hätäkeskukselle myös onnettomuuspaikka mahdollisimman tarkasti puhelun aikana. Merkitse myös tarkasti paikka, josta eläin katosi metsään.

Peura tai kauris tulee tielle hirveä paljon useammin. Hirvi on silti Suomen teillä erityisen vaarallinen eläin. Se voi tulla tielle nopeasti, eikä sitä aina huomaa ajoissa. Varoitusmerkki kertoo paikasta, jossa riski on tavallista suurempi. Paras suoja on rauhallisempi nopeus ja tarkka havainnointi. Kun ajat ennakoiden, sinulla on enemmän aikaa reagoida.